Kissa, kissat ja kisut, kissaystävien oma tieto- ja kuvasivusto

Kissojen pitää teroittaa kynsiään luonnostaan. On normaalia,että kissasi yrittää raapia paikkoja.

Kynsien teroituksella kissoilta irtoaa kynsituppia, siksi kynnet eivät kasva liian pitkiksi.
Raapimispuut tarjoavat oikean ja luvallisen paikan kissoille, jota ne voivat raapia ja toteuttaa luontaisia
halujaan raapimalla, tähystämällä, hyppimällä ja oleskelemalla raapimispuussa.

Hanki raapimispuu kissallesi, jos sinulla ei vielä sellaista ole!

Kissat ovat luonnoltaan saalistajia, vaikka ne eläisivätkin sisäkissoina.
Niiden tekee mieli saalistaa ja leikkiä.

Kissoille on kehitetty erityisiä leluja kissan saalistusviettiä ja energisyyttä
ajatellen.

Kissoille on tehty esimerkiksi aktivointipalloja, leikkihiiriä.

Aktivointipalloilla kissa aktivoituu ja pysyy iloisena ja leikkisänä vanhemmallakin iällä!

1. Huolehdi kissan terveydestä

2. Hoida kissaa hyvin

3. Syötä kissasi ajallaan

4. Anna huomiota ja hellyyttä

5. Leiki kissasi kanssa

Tässä terveen kissan fysiologisia tietoja.

Kehon lämpötila

Aikuinen kissa: 37.7°C - 39.4°C
Keskiarvo: 38.6°C
Vastasyntynyr kissanpentu: 35°C - 37.2°C; 37.8°C tai enemmän yli 2 viikon ikäisille

Pulssi (sydämenlyönnit)

Aikuinen kissa: 140-240 lyöntiä minuutissa (keskiarvo on 195)
Vastasyntynyt kissanpentu: 200-300 lyöntiä minuutissa syntymähetkellä, ja noin
200 lyöntiä minuutissa 2 viikon iässä

Hengitys

Aikuinen kissa: 20-24 hengitystä minuutissa
Keskiarvo: 22 hengitystä minuutissa levossa
Vastasyntynyt kissanpentu: 15-35 hengitystä minuutissa, jopa 2 viikon iässä

Vanha yleinen sääntö on, että kissan yksi ikävuosi vastaa seitsemää ihmisen vuotta,
mutta tämä ei ole tarkka sääntö.

Kissa ikääntyy eri tahdissa kuin ihmiset. Joidenkin kissojen vuosi vastaa yli seitsemää vuotta, ja toisten kissojen vuosi vastaa vielä vähemmän alle seitsemää vuotta.

Esimerkiksi kissanpennuille kasvaa aikuisten kissojen vastaavat elimet noin vuodessa, kun se on lapsille paljon
kauemmin.

Näin ollen kissan ensimmäinen ikävuosi voi vastata noin 16 vuotta ihmisen iässä.

Sen lisäksi, kaikki kissat eivät ikäänny samassa tahdissa.
Kissan biologinen ikä riippuu geeneistä, ravinnosta, yleisestä terveydentilasta, ja ympäristöstä.

Esimerkiksi siamilainen kissa elää kauemmin kuin persialainen kissa, joka ei yleensä elä yhtä vanhaksi.

Kuitenkaan puhdasrotuisuus tai sekaroituus ei yksinään vaikuta ikääntymiseen.

Alla taulukossa on verrattu kissan ja ihmisen elinikiä

Kissan ikä Ihmisen ikä

1 16
2 21
3 25
4 29
5 33
6 37
7 41
8 45
9 49
10 53
11 54
12 59
13 63
14 67
15 71
16 75
17 79
18 83
19 87
20 91

Puhuuko kissa kanssasi?

Monet kissoista pitävät ihmiset väittävät, että heidän kissamaiset lemmikkieläimet puhuvat heidän kanssaan. He uskovat, että kissoille voi puhua ja kissat voivat kertoa ”puheellaan”, mitä haluavat, kuinka voivat ja miten päivä on mennyt.

Osaako kotikissatkin puhua? Siinäpä kysymys. Voisiko naukumiset, jotka suulaasti virtaavat kissasta, todellakin vastata puhetta?

Toisinaan, se kyllä voi, ja joskus ei voi!

Kissat eivät voi kommunikoida suullisesta samalla tavalla kuin ihmiset, ei tietenkään. Kissat, muiden eläinten tavoin, eivät ole kehittäneet kieltä varsinaisesti keskustelemiseen kuten ihmiset.
Siitä huolimatta kissat voivat eleillään ja äänillään antaa viitteitä, mitä ne haluavat niin kuin ihmisetkin.

Lemmikkikissojen äänellinen osaaminen on laajempi kuin useimpien eläimien, koska kissat voivat viestiä erilaisissa tilanteissa erilaisilla muunnelluilla äänillä ja eri kohderyhmille: ihmisille ja eläimille, ystäville ja ventovieraille.

Kissat kasvavat puolustavasta kissanpennusta itsenäiseksi aikuiseksi. Ihmisten puheäänet, joita kissa kuulee kasvamisensa aikana, vaikuttaa kissan käyttäytymiseen ja kasvuun tulevaisuudessa, koska äänetkin ohjaavat ja kasvattavat kissaa niiden äänien mukaisesti.

Kissat pitävät omistajaansa yleensä heidän emonaan ja ovat heistä toisinaan hyvinkin riippuvaisia, ainakin kotikissat. Kissat antavat erilaisia viestejä ja muunneltuja ääniä, kun ne esimerkiksi
haluavat, että niitä ruokitaan (”Syötä mut nyt heti!) tai annetaan huomiota (”Mä haluan huomiota nyt”). Vihamielisiä ääniä antamalla kissa luulee, ettei hänestä pidetä.

Monesti kasvavat kissat muistuttavat kasvuvaiheiltaan lapsen kehitystä. Samanlaisia piirteitä on havaittavissa. Oletko ajatellut tätä?

Tiedetään, että toiset kissarodut puhuvat enemmän kuin toiset kissarodut. Kysy keneltä tahansa siiamilaisen kissan omistajalta, ja he kertovat, että heidän lemmikkinsä käy pitkiä keskusteluitaan heidän
kanssaan enemmän kuin tavalliset kissat. Pitkäkarvaiset rodut, kuten persialaiset kissat, pyrkivät käyttämään ääntä säästeliäämmin ja yleensä persialaiskissojen ääntä kuullaan siksi vähemmän.

Voit kuitenkin harjoitella puhumista kissasi kanssa. Kissatkin oppivat puhumaan tai antamaan ääniä esimerkiksi käsimerkkejä nähdessään. Myös suulliset viestit houkuttelevat kissaa puhumaan
kanssaa! Kokeile vaikka.. leiki kissasi kanssa kuin leikkisit ihmislapsen kanssa!

Kissat käyttävät kehonkielta kommunikoimiseen kuten ääntäkin. Me ihmiset emme kuitenkaan aina huomaa niitä pieniiä kissan kehoneleitä ja viestejä. Kissat käyttävät häntäänsä hyväksynnän
osoittamiseen, pahan tai mielipahan, tyytyväisyyden tai varoitusten antamiseen. Osaatko erottaa kissastasi kaikki eri käyttäytymisen merkit pelkästään hännän liikkeitä seuraamalla?
Sitä minäkin

Kissan tehokkain tapa viestiä on sen oma ääni. Kissa antaa ääniä silloinkin, kun sitä ei katso. Kissat osaavat olla myös hiljaa, etenkin mennessään keittiöön tai vaaniessaan omissa leikeissään.
Kissa kuitenkin äänehtii, kun se tarvitsee apua, esimerkiksi ”anna lisää ruokaa”

Mitä kissasi sanoo nyt?

Kissan omistaminen, helliminen ja silittäminen voi parantaa ihmisenkin hyvinvointia!

On ollut pitkään tiedossa, että lemmikkieläimen omistaninen on hyväksi, sillä lähes jokainen tarvitsee jotakin tai jotakuta, josta välittää.

On myös sanottu, että silittämällä lemmikkiä voi vähentää stressiä ja voi auttaa ajattelemaan positiivisemmin elämässä!

Eräässä tutkimuksessa enemmistö ihmisistä on sanonut, että ihmisten hyvinvointi perheissä on parantunut 3-9 kk lemmikkieläimen hankkimisen jälkeen.
Ihmiset, jotka omistavat koiria, kertovat että suurin hyöty on terveydelle lisäliikunnan takia. Kissanomistajien keskuudessa kerrottiin, että yleinen hyvinvoinnin taso
on parantunut, vaikka liikkuminen ei ole ollut niin aktiivista, lemmikin ansiosta.

Monet eläkeläiset omistavat lemmikin, sillä lemmikin omistaminen auttaa muistamaan ja pitämään yllä normaalia kotia, joissa perheenjäseniä on aina.

Yhteys lemmikkieläimeen voi olla terapeuttinen, eli psyykkisesti kehittävä, kun kissasta pitää huolehtia ja antaa asuinpaikalle tarkoituksen tunteen.

Lemmikki voi auttaa toipumista esimerkiksi sairauksista. Hoitokodeissakin on havaittu, että lääkitysten tarve on vähentynyt, jos hoitokodilla on ollut lemmikki.
Lemmikit auttavat yksinäisiä poistamaan yksinäisyyden tunteen ja pitävät aktiivisena.

Lapsetkin hyötyvät lemmikkieläimistä, sillä monet lapset uskovat, että heidän lemmikkinsä auttaa heitä kehittämään suhteita muihin perheenjäseniin ja ystäviin.

Amerikassa on myös todistettu, että ne ihmiset, jotka omistavat lemmikin tulevat luultavammin toipumaan sydänkohtauksesta kuin ihmiset, joilla ei ole lemmikkiä.
Tässä yhtenä selityksenä oli endorfiinin välittyminen hermostoon rauhoittavana aineena, mikä laski ihmisen sykettä aivoissa, kun ihminen sai silittää lemmikkiään.

Eli, jos haluat voida paremmin, unohda karkit tai suklaa, ja yksinkertaisesti mene silittämään lemmikkiäsi!

Kissat, jotka raapivat huonekaluja, saattavat omistajansa harmistuneeeksi tai kenties vihaiseksi, joskus jopa tappiolle. Onko kissasi raapinut upouuden sohvasi rikki?

Ota huomioon, että kissasi ei tee sitä tahallaan. Kissojen tarvitsee raapia. Raapiminen on kissoille vaistonomaista. Kissat eivät teroita kynsiään raapimalla. Kissat puhdistavat kynsiään
raapimalla. Kissat poistavat vanhoja kerroksia kynsistään raapimalla.

Kissoja ei saisi rankaista niiden tekemistä naarmuista tai huonosta käytöksestä, eihän kissa muuten opi käyttäytymään paremmin. On parempi tehdä vaikutus positiivisemmalla tavalla kuin
rankaisemalla. Kissat eivät ymmärrä, mistä rangaistus johtuu. Kissat toistavat vaistonomaisia toimia. Kissat eivät yhdistä rangaistusta ”rikokseen”, jota ne tekevät vaistonvaraisesti,
sillä kissan vaisto on aina vahvempi kuin mikään rangaistus. Todennäköisesti kissa tulisi vain vihaiseksi rankaisijalleen.

Ulkokissat ja sisäkissat raapivat huonekaluja yhtä paljon.

Kissoille luonnollisin pinta raapimiselle ovat puiset materiaalit. Esimerkiksi tuolien jalat, niin ikävältä kuin se kuulostaakin.

Tavallisin ratkaisu ja yleensä toimivin kissan raapimissongelmiin on tietenkin raapimispuun hankkiminen. Niitä voi olla myös kaksi.

Raapimispuita on saatavilla lemmikkieläinkaupoista. Niitä voi tilata myös internetistä.

Hyvä raapimispuu on tukeva. Sen jalusta on raskas kissalle, niin ettei kissa saa kaadettua raapimispuuta.

Raapimispuun materiaali on yleensä köytetty narusta. Kissan ei ole syytä antaa raapia raapimispuuta, joka olisi tehty mattomateriaalista, koska muuten kissa oppii raapimaan mattoja!

Hyvä raapimispuu on myös riittävän pitkä tai korkea kissalle, koska kissa haluaa raapiessaan venyä, harjoitellakseen lihaksiaan ja toisinaan kissa voi kiivetä raapimispuun päälle leikkiäkseen.

Raapimispuuhun voi myös liittää narulla kissalle lelun, niin että se tekee raapimispuusta houkuttelevamman. Näin voit ohjata kissaasi käyttämään raapimispuuta.

Kissalle voi muodostua tapa raapia aina raapimispuuta, kun vieraita tulee. Näin ainakin meillä.

Voitte nostaa kissan raapimispuun ääreen ja näyttää omilla kynsillä, miten raapismuuta raavitaan. Tämä houkuttelee kissaa raapimaan sitä itse leikinomaisesti.

Jos näette kissanne raapimassa huonekalujanne tai seiniä, niin nostakaa kissanne hellästi ylös ja viekää raapimispuun eteen.
Jos kissa alkaa käyttämään raapimispuuta, niin antakaa kehuja ja silittäkää kissaanne.

Jos kissanne edelleen raapii huonekaluja, niin voitte joutua peittämään huonekaluja esimerkiksi verkoilla.
Kissan tulisi ymmärtää, että huonekalujen raapiminen on epämiellyttävää verrattuna raapimispuun käyttöön.

Löytyy myös hajusteita, joilla kissaa voi yrittää karkoittaa huonekaluista. Löytyy kiillokkeita tai esimerkiksi etikka, jolla voi yrittää
karkoittaa kissaa huonekaluista, mutta varokaa vahingoittamasta huonekalujenne pintaa! Myös appelsiini ja sitruuna voivat tuottaa
hyviä tuloksia.

Kissan tulisi käyttää raapimispuuta noin kuukauden ennen kuin poistatte hajusteet tai päällysteet huonekaluista.

Jos kissalla on tapana raapia mattoa, voi maton kääntää ylösalaisin. Kissalle voi hankkia myös oman maton (”juoksumaton”).

Toivottavasti saatte näillä vinkeillä apua kissan raapimisongelmiin, jos teillä niitä on. Älkää kuitenkaan rankaisko kissaanne tästä vaistonvaraisesta toiminnasta.

Minna Keinänen järjestää kissannimikyselyn , joka on avoinna kaikille 31.3 asti.

Tässä hänen kutsunsa:

Hei sinä kissaihminen!

Tervetuloa mukaan kissannimikyselyyn! Olen tekemässä kissannimistä pro
gradu -tutkielmaa, johon kerään aineistoa, siis kissojen nimiä ja nimiin
liittyviä tietoja ja tarinoita. Osallistuminen ei ole vaikeaa, sillä kysely
löytyy täältä: www.kissannimet.mypets.ws. Vastaathan 31.3. mennessä.

Monenlaisia nimiä innolla odottavin terveisin,
Minna Keinänen,
Justuksen ja Jesperin emäntä

(etunimi.sukunimi@helsinki.fi)

Kissavakuutus voi auttaa kalliiden lääkkeiden korvauksessa.

Kissalle voi tulla sairauksia ja eri vahingoittumisia sitä mukaa kun ne vanhenevat.
Sen takia joidenkin kissanomistajien kannattaa hankkia kissavakuutus.

Kissavakuutus on pohjimmiltaan terveysvakuutus lemmieläintä varten. Kissavakuutus on kohtuullisen edullinen. Esimerkiksi Tapiolan kissavakuutus http://www.tapiola.fi/www/yksityisasiakkaat/vakuutukset/elaimet/kissa/usein_kysyttya_kissavakuutus.htm
Kissoilla on yleensä alempi vakuutusmaksu kuin koirilla.